Karjalan kutsu

KARJALAN KUTSU tempaisee lukijan mukaansa Venäjän Karjalan maagiseen tunnelmaan ja sen lukuisiin ihmeisiin. Kuusiston retkikunta seuraa Elias Lönnrotin runonkeruu- ja I. K. Inhan kuvausreittejä vesitse meloen ja soutaen. Kirjan 7 kulttuuriretkeä kattavat koko Karjalan. Laatokan pohjoisosan jylhä, sokkeloinen saaristo yllättää kauneudellaan. Vienan vesireitit veneen vetokannaksineen yhdistävät suurten runonlaulajien kotikylät toisiinsa. Syrjäisen Vodlajärven saarilla on säilynyt lukuisia kappeleita 1600- luvulta ja hämmästyttävän hyvin säilyneitä asukkaistaan tyhjennettyjä kyliä. Ikimetsissä piilotteli aiemmin Valkoisen armeijan sotilaita ja vankikarkureita. Nyt piilopirteissä asuu erakkomunkkeja. Vienanmeren länsirannalta on löytynyt suuri määrä kalliokaiverruksia. Keskeltä merta nousevat esiin salaperäiset "Seitasaaret". Solovetskin munkit ovat rakentaneet saaren sisäosiin kymmeniä kilometrejä pitkän kanaaliverkoston. Luostarin seitsemän metriä leveiden muurien alla sijaitsevat vankityrmät. Karjalassa on virinnyt innostus omaan kulttuuriin. Perinneveneitä rakennetaan ikivanhoin menetelmin. Ihmisiä puhututtaa vasta ilmestynyt oma karjalankielinen "Kalevala".

Lukemaan opittuani minua alkoi kiinnostaa suuret suomalaiset tutkimusmatkailijat kuten Castrén, Donner, Pälsi, mutta ahmin myös ruotsin-, norjan- ja tanskankielisiä kirjoja Amundsenista, Freuchenista, Rasmussenista, sillä siihen aikaan suomenkielisiä tietokirjoja oli vielä vähänlaisesti. Lukion käytyäni, huomasin, että minun oli ehdottomasti opiskeltava venäjää. Sillä tiellä olen edelleen. Venäjän Karjalassa Petroskoissa ja Kizhin saarella kävin ensi kerran v. 1968. Matkat jatkuivat kattaen koko Karjalan alueen ja osin Kuolaa. Liikuin enimmäkseen vesitse soutaen tai meloen. Ruijassa pisin melomani matka ystäväni Ari Laitisen kanssa alkoi Alteidetistä kiertäen koko rannikon Jøkelfjordenin, Arnøyan ja Skjervøyn kautta Lyngenin vuonon perukkaan samalla haastatellen ihmisiä. Sain tilaisuuden toimia venäjän kielen opettajana Åbo Akademissa ja sittemmin kansalaisopiston rehtorina organisoin ja vedin EU- sekä Suomi-Venäjä yhteistyöprojekteja. Järjestin myös vuosittain eri Itämeren maissa toistuvia Nordic Art taideseminaareja. Perustin opistooni Innoverstaan keksintötoimintaa varten ja tässä yhteydessä Eco-Trip Finland-tapahtuman uusiutuvaa energiaa käyttäville kulkuneuvoille. Osallistujia saapui koko Euroopan alueelta siis myös Venäjältä. Taas venäjän taidosta oli iloa.